Kinkun sulattelua

Käytiin meitin entisellä (ja nykyisen naapurissa) treenihallilla kinkunsulatuskisoissa ja kuten jo etukäteen tiesin, perseili Ali huolella. Hallissa on todella hienoa hiekkaa oleva pohja mihin jaa superhyvin kaikki hajut kiinni ja nameja siellä pyörii varmasti paljon. Möllirataa ei päästy edes maaliin (tai oltaisiin päästy, mutta en jaksanut sitä Alin "lällislää"-meininkiä), avoimesta saatiin sentään tulos vaikka räpeltämistä sekin oli.




Alin möllirata
Millan starttirataa (vain putkia ja hyppyjä) ei ikävä kyllä ole videolla, neiti yllätti todella positiivisesti, me kun ei olla piiiiitkään aikaan tehty kunnon rataa, en edes muista koska viimeksi olisi ollut yli neljä estettä putkeen. Siisti, vauhdikas (Millaksi!) nollarata ja 2. sija.

Kylmää, märkää, pimeää...

Oikein  kunnon talvinen sää ollut, joka lenkin jälkeen saa vähintään pyyhkellää vedellä tassut, mettään jos erehtyy menemään niin pakko viedä suihkuun koirat. Koirapuisto on yhtä suota, se lillu siellä haiseekin niin pahalle että käytiin vain autolla kääntymässä porttien ulkopuolella. Toisin sanoen nukkuminen on ollut koirien suosiossa.

Hallilla päästään kerran viikossa käymään kun en vielä avainta saa (väh. 6kk pitää treenata seuralla) joten suurin osa treenailuista tapahtuu meidän hurjan isossa kämpässämme. Millan kanssa ollaan hiukan rallytoko juttuja touhuiltu, mutta koska olen edelleen supervarovainen entisten selkäongelmien vuoksi niin en uskalla paljo seuraamista/katsekontaktia vaatia hommia tehdä. Eniten ollaan hinkattu oikealta eli takaa kiertäen ohjaajan sivulle tulemista, Milla on siis opetettu edestä suoraan kiepsahtamaan vasemalla sivulle. Vielä ei oikein tahdo sujua, aloitettiin sillä että mieheke piti Millaa liinassa selkäni takana, tullen aina viistommasta ja viistommasta sivulle. Nyt osaa 90 asteen kulmasta kiertää selän takaa sivulle, mutta suoraan edestä kiepsahtaa vielä aina välillä helpomman kautta. Hirveästi tekisi Miippasen kanssa päästä ihan kisailemaan, se kun ei ole ihan niin pilkuntarkkaa puuhaa mitä perustoko, siinä ei nimittäin neidit hermot kestä.

Loppuun vielä hieman tärähtänyt kuva lapsosesta, ikää reilu 5kk.

Lahjattomat treenaa, eiku...

ATT epikset 22.11.2013, Ali medi möllien 3.

Aluksi hoitokoira lauantaista perjantaihin, keskiviikkona tallilla, perjantaina agilitya, lauantaina vierailu partioleirillä ja brassitreffeillä, sunnuntaina päätöntä pompoilua metsässä, päivähoidossa vieras koira ja tokojuttuja. Niistä on pienten brassien viikko tehty.

Meillä oli siis tosiaan koko viikon hoidossa brassineiti Kirppu (Siili-Sofian Loviisa Niskavuori) juoksujen vuoksi. Hipillä oli selvästi idea mitä tuon hyväntuoksuisen kanssa pitäisi tehdä, mutta ei sitten tiennyt ihan kuitenkaan. Leikkimiseksi se meni vaikka Kirppu kuinka yritti avittaa. 

Keskiviikkona käytiin tallilla, alkujärkytyksestä (Hippi oli siis toista kertaa tallilla) selvittyään koirat oli sitä mieltä että uusi maneesi on ihan paras paikka lasettaa niin kovaa kun jaloistaan pääsee, eikä haittaa vaikka vetäisi katon kautta ympäri kun hiekka on pehmeää.

Perjantaina oltiin oman seuran epiksissä kokoonpanolla Ali & Hippi, Hippi siis tietenkin vain turisteloimassa. Mölleistä Alille hieno kolmas sija, avoimesta HYL, tosin vapaaehtoinen kun uusin A:n itse Alin perseiltyä kontakti niin härskisti yli. Ali toimi kerrankin niinkuin piti, omasta jännityksestäni huolimatta. Avoin rata oli ihan järkyttävä nakkikiemurarata että olin ihan varma etten muista edes rataa, mutta niin me vaan pyyhällettiin ja selvittiin tiukistakin mutkista.

Lauantaina lähdettiin heti aamusta partioretkellä pistäytymään, reilu pari tuntia saivat koirat siellä kirmailla vapaana ja olla rapsuteltava sen minkä ehtivät pysähtymään. Ali on siis kokenut konkari partiohommissa, ollut minun mukanani jopa seitsämän päivän leirillä yöt puolijoukkuteltassa nukkuen. Päivällä mentiin sitten Raision koirapuistoon (Hipin eka kerta puistossa!) brassitreffeille missä oli huimat 5 kpl brasseja eli kaksi meidän porukan lisäksi :D Noh, onneksi oli paikalla myös yksi seropi, snautseri, chihu ja enkkusprinkku niin sai Hippi vähän uutta ihmeteltävää.

Sunnuntaina tuli taas Hipille melkein uusi tuttavuus päivähoitoon, kelpieneiti Zalama (Royal Coctail Zalmiacci). Muille Zalama on vanha tuttu, Hippi on nähnyt Zalaman vain kerran, perjantain epiksissä, sen paremmin tutustumatta. Alkuhaukkujen jälkeen Hippi ei välittänyt vieraasta tuon taivaallista. Aamulla käytiin ennen hoitolaista metsässä riekkumassa pitkän kaavan mukaan kun oli niiin nätti ilma, sais vaan tulla pakkaset ja lunta, melko märkää samoilla tällä hetkellä. Illan mittaan otettiin Hipin kanssa useampi pieni treenipätkä, vähän i-m-s vaihtoja, takapään käyttöä (etutassut ämpärin päällä ja peppu kiertää ympäri) sekä perusasentoa ja katsekontaktia. Ja on tuo pentu kyllä sellanen unelma että oksat pois :)

Hipin kanssa tulee päivittäin treenattua enempi vähempi tokojuttuja, perjantaisin pääsee ryhmän jälkeen riekkuloimaan hallille. Aikuisten (Alin ja Millan koska Rexi nyt on Rexi...) treenaaminen on kotona koska niillä molemmilla kiinnostus tokoon on melko pyöreä nolla ainakin nyt kun on rumat säät ja kotona sisällä ahdasta treenata. Miin kanssa keskitytty lähinnä kauratyynyn lämmöstä nauttimiseen, Alin kanssa ollaan sentään tehty hiukan takapäänkäyttötreenejä ja hallilla paikkista. Ja vihdoin paikkis, se meidän pahin vihollinen tokossa sujuu - jopa häiriössä! Vielä kun saatais liikkeestä seis (etenkin maahan) kuntoon niin voisi ajatella jopa tokokisoja Alin kanssa.

Hipin kanssa olla tehty paaaaljon istu-maahan-seiso vaihtoja ja äsken touhutessa tapahtui läpimurto senkin saralta. Hippi meinaan tajusi että sinne maahan voi myös jäädä makaamaan eikä nousta heti ylös kun nanna on saatu.

Mitä olisikaan jäänyt oppimatta

Meilkempä unohdin esitellä yhden hyvinkin rakkaista harrastuksista nimittäin käsityöt! Viimeisimpänä luomuksena ruusuketaulu, fimfoamia päällystettynä kivalla ruohokuvioisella kankaalla, ripustus rautalangalla.
 

Oltiin eilen kahvittelemassa pappani 80v. synttäreitä ja tietenkin käytin hyväkseni tilaisuuden sosiaalistamisessa ja Hippi pääsi mukaan. Ja voi kuinka sainkaan olla ylpeä pienestä ärrieristä! Kertaakaan ei haukkunut vaikka kerrostalon kummallisia ääniä kuuluikin, vieraat tervehdittiin kauniisti eikä sisällekkään tullut vahinkoa. Pappan syliin kiipesi sohvalle rauhallisesti ja nuoli käsiä, vaikka normaalisti tuolla on tapana ryykästä sohvalle sata lasissa ja mälvätä suu auki kättä.

Illalla pohdiskelinkin kuinka paljon olisikaan jäänyt oppimatta jos Ali olisi ollut pentuna yhtä helppo ja yhteistyöintoinen kuin Hippi. Vaikkei Ali todellakaan ollut vaikeimmasta päästä, niin se oli todella kovapäinen eikä mielyttämisenhalua juurikaan löytynyt. Virheistään oppii ja sitä olen iloinen, Alin kanssa ollaan paljon koettu ja opittu ja paljon on vielä edessä, ei voisi parempaa koiraa toivoa.

Hippi tänään 14 viikkoa, painoa 6,9 kg. Kasvu taas tällä viikolla nyt näemmä tasoittunut, olen tullut itse suorastaan hysteeriksi että kasvaako tuo nyt tasaisesti ja eihän tassut sojota. Nyt viimeisin stressin aihe on tuon etutassut, välillä näyttää ranteet todella löysiltä, mutta ehkä se kuuluu vielä tuon ikäiselle olla vähän lötkö... 

6,9 kg brasilialaista laatulihaa

Hippi veti viime viikolla niin järkyttävän kasvuspurtin että oli pakko käydä ihan eläinlääkärin virallisella vaa'alla punnittautumassa. Ja kyllä vaan se kotilukema piti paikkaansa, 6,9kg lävähti näyttöön. Tasaisesti se on kyllä onneksi kasvanut ja kovasti saatiin kehuja kun oli niin reipas pentu, karvakin on kuin samettia, niin sileää ja kiiltävää.

         Hippi 12 viikkoa / 5,8 kg

Meillä on tällä hetkellä vain yksi virallinen treenipäivä, perjantai, jolloin käydään brassien kanssa agilitya treenaamassa. Keskiviikkoisin on Hipin pentutreffit Salon Koirahallilla, mutta muuten treenataan miten sattuu. Tokojuttuja tehdään kyllä melkeimpä päivittäin kotona, näin talvisin on myös lauantaisin brasseilla hallivuoro varattuna toko-/näyttelyjuttuja varten, siellä käydään aina kun sattuu aikatauluihin sopimaan.

Tuollainen rata oli tällä kertaa vuorossa. En taas vaihteeksi saanut mittasuhteita kuntoon ja keppejäkin näemmä tuli vaan 10kpl, mutta idean tajuaa. Alin kanssa tehtiin ensimmäisellä kerralla 2-3 välillä takaaleikkaus ja hyvin toimikin A:lle saakka, kunnes _unohdin radan_, vo kiesus sentään. Noh, sen jäkeen jumitettiinkin tuota 2-3 väliä, kun ei tahtonut millään onnistua, lopuksi sain siihen pakkovalssin ängettyä. Itse olen eniten yllättynyt 7 putken sisäänmenosta, heti ekalla sukkana sisään vaikka meillä on ollut ongelmia pimeästä kulmasta putkeen menossa.

Milla olikin sitten aivan toinen juttu. Se säikähti kun oli lämmityspuhallin hallissa päällä (ei ole ennen ollut) ja meni taas johonkin ihme lukkoon aina ajoittain, vielä kun viereisellä kentällä paukutti jatkuvalla syötöllä koira niin oli työn takana että saatiin muutama onnistunut suoritus. Tehtiin sitten vaan muutamat hypyt, putki pari kertaa, puomi ja keinu muutamana toistona että sai ihan reippaasti syöttää nameja. Sen verran sain avautumaan että suostui lelussa roikkumaan, siihen olikin hyvä lopettaa kun koiralla oli hyvällä mieli.

Hippiäisenkin kanssa käytiin vähän riekkumassa, suoristettiin musta putki melkein suoraksi ja sitä rullattiin ensin niin että molemmissa päissä oli ihminen ja namia sai läpi juoksemalla. Sitten mentiin vielä lähetyksellä läpi ja lelupalkka odotti toisessa päässä, tehtiin myös kaksi toistoa 7 putkella ja vauhdilla mentiin läpi vaikka valoa ei toisessa päässä näkynytkään. Käytiin vielä loppujen namien kanssa kolistelemassa keinua, laskeva pää polven alla siten että aina kun koira astuu (tai hyppää Hipin tapauksessa) keinulle niin se pamahtaa maahan. Lopuksi tietty hurjat hepulit lelun kanssa ympäri kenttää.

Mistä puhutaan ja keitä ollaan?

Koirista sekä niiden kanssa harrastamisesta pääasiassa, sivussa juttua muistakin elukoista, puutarhurin opinnoista ja luultavasti jonkin verran juttua ihan elämästä yleisesti.

Itse olen -92 syntynyt tyttö (nainen...?), tällä hetkellä majapaikkana Paimio jossa asun rivitalossa eläinten ja avomieheni kanssa. Opiskelen puutarhataloutta ensimmäistä vuotta ammattiopisto Liviassa, Piikkiössä. Harrastuksena on koirat ja niiden kanssa touhuilu, tällä hetkellä harrastamme agilitya, tokoa, näyttelyitä/mätsäreitä ja hakua, sekä pienimuotoisesti MEJÄä ja vesiriistan hakua, vaikkei tositoimiin ollakkaan päästy. Piirrän myös mielelläni niin tietokoneella kuin käsinkin, aiemmin harrastin valokuvausta myös aktiivisesti, mutta harrastus taantui hieman kun rakas kamerani hajosi jo melkein kaksi vuotta sitten. Alla pienet esittelyt kaikista, yritän jossain kohtaa pykätä oman sivun jokaiselle.

Ali
 Brasilianterrieri, uros (leikattu), s. 14.09.2009

Harrastukset: agility, toko, haku, mätsärit, MEJÄ & VERI

Ali on ihan ensimmäinen oma koirani ja paljon on sen kanssa virheitä tehty ja paikkailtu tässä neljän vuoden aikana.  Agilityn harrastaminen aloitettiin 11kk:n iässä, toko vain hieman aikaisemmin. Nyt kun olen fiksumpi niin en todellakaan olisi aloittanut harrastamista tuossa iässä, korvat ihan hukassa ja touhuttiin mitä lystättiin. Nyt kolme vuotta aloittamisen jälkeen ollaan vasta siinä pisteessä että koira on valmis virallisiin vielä kun ohjaaja olisi...

Milla
Brasilianterrieri, narttu (leikattu), s. 14.09.2009

Harrastukset: Agility, (rally-)toko, haku, näyttelyt (SERT) & mätsärit

Milla tuli minulle kodinvaihtajana 1.7.2012 ja on Alin sisko, samasta pentueesta. Millan kanssa oli jo aiemmassa kodissa aloitettu toko ja agility hyvälle mallille ja me sitä uraa jatkoimmekin. Millan selkä prakaili koko 2012-13 talven ja käydään edelleen hierojalla ja fyssarilla selkää hoitamassa. Treenaillaan todella varovasti tällä hetkellä (pienillä hypyillä). Millalla on pienessä päässään jonkin verran jotain koukkuja ja solmuja, minkä vuoksi välillä paineistuu ja menee lukkoon, tämän vuoksi agilitykisauraa ei nyt ainakaan heti olla aloittamassa. 

Hippi
Brasilianterrieri, uros, s. 15.07.2013

Harrastukset agility & toko, tulevaisuudessa myös näyttelyt/mätsärit & mistä nyt koira tykkää

Hippi on pitkään ja hartaasti odotettu pentu, eikä ainakaan nyt tämän kuukauden aikana mitä meillä on ollut ole odotuksia pettänyt. Ihan älyttömällä innolla työskentelevä pentu, sopivasti kovuutta, mutta silti riittävän pehmeä että on mukava kouluttaa. Tulevaisuus näyttää mihin tämän jäppisen kanssa päädytään, nyt ollaan jo vähän tokon ja agin alkeita tapailtu.

Rex
seropi (suomenajokoira x saksanpaimenkoira) , uros (leikattu), s. 28.10.2008

Harrastukset: mätsärit joskus ja jouluna, sohvaperuna

Rexi on oikeastaan Markuksen koira, tuli kaupanpäällisenä. Tätä koiraa ei ole älyllä pilattu, se tuli Markukselle 2,5 vuotiaana ja oli siihen mennessä ollut vain tarhakoirana. Istumaan se oppi kahdeksassa kuukaudessa, maahan menossa menikin lähemmäs 1,5 vuotta. Nivelet Rexillä on myös todella löysät (hieroja totesi että saisi vääntämällä pois paikoiltaan), joten mitään pitkiä lenkkejä sen kanssa ei                       voi tehdä kovalla alustalla. Metsässä kyllä jaksaa juosta ja uimisesta nauttii, niissä se on hyvä ja se riittää.

 
 Aada & Ninja

Aada on kuvassa vasemmalla, ruskeatiikeri valkoisin merkein, syntynyt 13.06.2010. Aadan hankin aikoinaan Alin kaveriksi ja etenkin pentuina ne olivat kuin paita ja peppu. Nykyään välit ovat hieman viilentyneet kun Aadasta on tullu melkoinen ämmä aikuistuttuaan, mutta on niillä silti jokin erikoisen läheinen suhde.

Ninja taasen on kuvassa oikealla oleva kilpikonnatyttönen joka tuli vähän vahingon kautta meille. Raasu löytyi auton alta värjöttelemästä n. kahdeksan viikon ikäisenä, tuttavani lapsi löysi sen. Virallista syntymäaikaa ei tiedä, mutta se on jossain syys-lokukuun vaihteessa, 2011. Ninjan alkuperäinen koti kyllä oli tiedssa, mutta sitä ei sinne ei kaivattu (eikä sillä että olisin antanutkaan), oli lentänyt ulos koska oli varastanut leipäpussista leipää.

Ren

risteytyskani, uros

Ren tuli kodinvaihtajana elokuussa 2012 ystävältäni. Kovin omalaatuinen luonteltaan ja auttamattomasti rakastunut Aadaan jostain syystä.

Luigi

Kesyrotta, uros

Kodinvaihtaja ystävältäni tullut 31.08.2013 kun häkkikaverin pois nukuttua herrasta tuli varsin äkäinen ja hankalasti käsiteltävä. Tarkkaa syntymäpäivää ei ole muistissa, mutta ikää on suunnilleen 1,5 vuotta plakkarissa. 

Kari & Irmeli

tiikerikotilo (achatina achatina), s. 31.05.2010

Vauvoina filmipurkissa minulle postitse matkanneet, Mainajaisen kasvatteja. Kovin on hauskoja heppusia seurailla ja terraariota mukava sisustaa.