tiistai 28. tammikuuta 2014

Blogin päivittelyä

Jokaiselle koiralle on nyt tulossa omat esittelysivut, kissoille oma sivu ja pikku elukoille omansa, näitä lisäilen aina kun ehdin kirjoittamaan.


Hippi 6,5kk, n.40cm. Nyt saisi pikkujätkän kasvu alkaa loppumaan. Tai noh, onhan tuossa vielä n. 3cm maxin rajaan, mutta ei siitä mikään rajakoira tarvitsisi kasvaa. Kilot jäivät pimentoon kun vaa'asta paristot loppu tai muuten vaan huonolla päällä.

maanantai 27. tammikuuta 2014

Isona minusta tulee pelastuskoira!

Ehkä. Jos läpäistään sopivuustesti.

- Sopivuustesti sisältää vapaana seuraamisen, lyhyen paikallaolon ja luoksetulon.
- miljöbana (mm. tunneli, esteiden ylitystä, koirien nostamista)
- nenän käyttö/maalihenkilön kohtaaminen ja palkkaaminen
- ohjaajan haastattelu; sitoutuneisuus ym.


Siis ei siinä testissä oikeastaan muuta pahaa, paitsi paikallaan olo. Hyödyllinen taito ihan jo agin lähtöjä ajatelleen, mutta ei helkkari miten mä olen sen Alille opettanut? Pää lyö aivan tyhjää, ei mitään muistikuvaa! Ei noiden kuulemma mitään tottis/toko liikkeitä vastaavia suorituksia tarvitse olla ja Hippi niin nuori että hiukan annetaan anteeksi keskittymisen herpaantuminen ym. pienen ikään liittyvät asiat.

Muuten olen koiran (ja itseni) sopivuudesta enemmän kuin varma, sunnuntaina oltiin ensimmäistä kertaa raunioradalla vähän ukkoja etsimässä. Ja mikä älytön parannus viimekertaiseen maastopartiointiin, noin kuukausi takaperin! Viimeksi Hippiä ei olisi voinut vähempää maalimiehet kiinnostaa, yhtä jopa vähän arkaili., mutta nyt ei merkkiäkään sellaisesta. Saatin kyllä puuskittainen vastatuuli avuksemme, mutta silti ihan älytöntä nenänkäyttöä tuon ikäiseltä. Hienosti otti ilmavainua ja vauhdilla juoksi maalimiehen luokse, ei merkkiäkään arkailusta tai epäilystä.

Olen vieläkin ihan fiiliksissä, perjantaina Hippi oli ihan huippu kun puuhailtiin agijuttuja (varsinkin kun Ali perseili niin pentu piristi mieltä) ja nyt sunnuntaina nuo rauniotreenit!

maanantai 20. tammikuuta 2014

Näyttelyviikonloppu

Turku KV, Milla / Tinna Grubbe, Tanska
"Strong bitch. Correct bite and colour marking. Would prefer stronger foreface & more filled under the eyes. Good neck. Correct bones. A little heavy and long in body. Correct tailset. Correct feet. Moves with enought drive. Good temperament." ERI, AVK2


Lahti EPN, Hippi / Markku Kipinä
"6 kk, maskuliininen, hyväluustoinen, ryhdikäs pentu, jolla tasapainoiset kulmaukset, hyvä päänmuoto ja hyvä rintakehä, vahva purenta, antaa vielä hieman ilmavan vaikutelman, voisi olla lanneosaltaan lyhyempi, liikkuu hyvin, hyvä luonne" KP

Kasvattajan blogista löytyy lisää juttua ja pari kuvaa Hipistä, klik!

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

6kk, iso poika jo!

Hippi 6kk/months, 11kg, ~38,5 cm

Kuka varastaa meidän aikaa? Ei toi voi olla vielä puolta vuotta, juurihan se tuli! Hippi on kaikenlisäksi niin iso eikä yhtään pentumainen (ulkonäötään) että en itse, saatika sitten kukaan muu tahdo muistaa sen olevan niin nuori.

Olin muuten hiukan suuruudenhullu tulevaisuutta ajatellen, ostin metallikapulan kun halvalla sai!

Käytiin muuten viime viikonloppuna korkkaamassa kehät Hipinkin kanssa, molempina päivinä kun sattui mätsärit olemaan. Lauantaina oltiin ensin Doxx-areenalla Raisiossa, kehät ihan superpienet ja tilat muutenkin todella ahtaat, mutta eipä se Hippiä näyttänyt haittaavaan. Muuten ei sitten kyllä oikein sujunut, seisominen ei ollut yhtään meidän juttu, mutta liikkui ja antoi tuomarin kyllä katsoa hampaat poskihampaita myöten todella mallikkaasti.

Sunnuntaina olikin sitten Turussa, kehät huomattavasti isommat ja paremmat tilat, kaikki kolme brassia pääsi mukaan. Tuloksina Milla PUN-, Ali SIN- ja Hippi pienten pentujen SIN3. Ali ja Milla kyllä yllättivät käytöksellään, ei olla pitkään aikaan käyty kehässä niiden kanssa ja silti se jossain siellä takaraivossa oli miten siellä käyttäydytään. Hippikin muisti miten seistään, vaikkei mitään vielä kovin pitkiä jaksoja vielä jaksettu, mutta huomattava parannus lauantaiseen.


Ensi viikonloppuna onkin sitten Turku KV Millan kanssa ja Lahti EPN Hipin kanssa.

torstai 9. tammikuuta 2014

Hieman turhan jännittävä alku uudelle vuodelle

"Saatiin siis eka soitto että Rexi juoksee Karjalan tien varrella, nainen sai Rexin melkein kiinni, mutta hänen omat koiransa alkoivat haukkua autossa ja Rexi säikähti ja pakeni. Mentiin Alin kanssa paikkaan missä oli nähty ja Ali lähti nenä maassa juoksemaan häntä vispoen miljoonaa. Metsään näytti selvästi että jälki kääntyi (Karjalan kylälle päin) ja oltiin jo menossa autolle että ajellaan ja huudellaan kun lähistöllä pakko olla. Samalla tuli soitto että koira on parin kilometrin päässä kirkolla, mutta ei päästä lähelle (ilmeisesti sen verran säikähti). Miljoona kirkolle ja Ali autosta ulos ja hihna pois, etsi-käsky ja heti löytyi jälki, haukulla ilmoitti Rexin paikan kun kirkon portailla nökötti. Rex juoksi suoraan Markuksen luo kun kutsuttiin, häntä heiluen ja pusutellen tervehti kaikki, myös naisen joka meille soitti vaikka aikaisemmin pakeni. Itkusta ei tahdo loppua tulla, ihan uskomatonta miten täysin tuntemattomat ihmiset on meitä auttaneet, iso kiitos kaikille."

Noin päättyi meidän 4,5 vuorokauden tuska. Rexi lähti 1.1. päivällä oletettavasti peuran tai jonkun muun elukan perään, eikä enää löytänyt takaisin kun oli suon yli juossut. Ensimmäinen havainto Rexistä oli 1.1 illalla n. 2,6km päästä melkeimpä suoraan suon yli yhdestä riistakamerasta, tieto tuli meille tosin vasta seuraavana aamuna. Käytiin Alin kanssa siellä paikan päällä ja selvän jäljen otti, ajettiin jälkeä reilu 50m, mutta se poikkesi hakkuuaukealle johon se hävisi Alin kovasta yrityksestä huolimatta. Seuraava havainto saatiin tietoomme 3. päivä, Rex oli edellisenä päivänä nähty n. 3km päässä riistakameralta, jolkottelemassa hitaasti tiellä. Näköhavainnon tehnyt mies ei ikävä kyllä tiennyt Rexin olevan karkuteilla ja ajoi vain ohi.

Tunnit kuluivat uskomattoman hitaasti, ajettiin yli 400km edestakaisin hiekkateitä, kierrettiin kaikki tien varrella olevat mökit ja ladot. Rexi oli ilmeisesti yöpynyt/käynyt yhden mökin pihalla/terrassilla koska Ali merkkasi sen todella voimakkaasti (olimme käyneet siellä jo aiemmin ja tuolloin ei reaktioita). Jätettiin pyyhe ja raksuja siten että tassunjäljet olisivat pyyhkeeseen jäänet jos Rexi olisi siellä käynyt vielä. Mutta eipä käynyt.

Viettiin seuraava päivä Alin kanssa makkaraa nuotiolla kärventäen mökin lähettyvillä, mutta ei kuulunut eikä näkynyt, epätoivo alkoi iskeä. En tiedö tiesikö Ali mitä me siellä metsässä oikeasti tehtiin, mutta ainakin tahdon uskoa että se tiesi. Välillä se seisoi puolikin tuntia ohimenevällä tiellä, kääntyi aina välillä katsomaan toiseenkin suuntaa, haukkuen aina välillä tasaista haukkua jonka jälkeen kääntyili ja kuunteli josko joku vastaisi.

5. päivä aamulla saatiin n. klo 10 soitto, Rexi on nähty, vieläpä aivan lähellä. Pelkkä pihatie miehen vanhempien pihalle on useampi sata metriä, mutta sen päässä "ison"tien toisella puolella olevan talon takana oli näkynyt rexi 90% varmuudella. Olimme onneksi "kotona" päivystysvuorossa miehekkeen vanhempien ollessa ajamassa sitä samaa hiekkatietä edelleen, pääsimme paikalle alle 5 minuutissa. Ali ulos autosta, juoksua talon taakse pienen hakkuuaukean laidalle ja tässä kohtaa jo näin että Ali otti ilmavainun. Silläkin riskillä että siellä olisi vastassa supikoira tai kettu, päästin Alin irti ja etsi-käskyllä se sinkosi suoraan aukean läpi. Hetken Alilla kesti että löysi jäljen kulkusuunnan, mutta sitten lähdettiin vauhdilla. Ajettiin jälkeä melko pitkän matkaa, reilu 300 m suunnilleen, kunnes tultiin erään maatilan pihaan johon se sitten hukkui muiden hajujen joukkoon.


Maatilan isäntä oli myös nähnyt Rexin metsätöissä ollessaan erään metsän reunassa, mutta matkaa oli ollut useampi sata metriä. Sumu joka jo aamulla oli noussut sakeni oikein kunnon hernerokkasumuksi, haittasi etsintöjä erittäin tehokkaasti.
Loppupäivänä ei sitten enää havaintoja saatukkaan, seuraavaksi tullaan tuohon tekstiin mikä tuossa yllä lukee, olen julkaissut sen fb:ssä melkein heti Rexin löytymisen jälkeen, n. klo 19.30.
Koira selvisi seikkailuista ilman suurempia ruhjeita, tassut nyt tietty olivat hiukan kuluneet ja kipeät ja seurravana päivän lihakset oli hellänä, mutta muuten ei merkkejä seikkailusta näkynyt.



Kaikki neljä taas koossa, kuva otettu samana iltana kun Rex löytyi.