Taitaa se kesä sittenkin tulla

Vihdoin ja viimein alkaa ilmat lämpenemään ja maa kuivamaan, jotain pientä vihreääkin törröttää jo sieltä täältä. Brassit on ihan innosta soikeana kun tarkenee jopa ottamaan aurinkoa terassilla tuulensuojassa, tuuli nimittäin on vielä varsin kylmä.

Hipin kanssa ollaan tokoilussa otettu nyt se liikkeestä maahan tähtäimeen, aloitettu ihan siitä että minun peruuttaessa menee maahan vaikka itse jatkan liikettä. Seisomista yritetään vahvistaa parhaamme mukaan, jotenkin vaan tuntuu ettei uppoa tuohon kakaraan, liian helppo tehtävä vaan olla ja seistä.

Tehtiin kaverin kanssa sopimus että tänä kesänä korkataan Alin kanssa viralliset, nyt on kyllä sellanen fiilis että taitaa jäädä taas ensivuoteen... Kepit on edelleen varsin epävarmat ja sitä pirun nuuskuttelua ja vaeltelua esiintyy edelleen aika ajoin (sijaistoimintaa, tiedän).

Vuorokaudesta loppuu tunnit kesken

Hippi after shower-fiiliksissä

Kevät tuli ja kalenteri täyttyi treeneistä, kursseista ja näyttelyistä. Viime viikolla oli ma & ke Hipin kanssa hakutreenit, to Hipin tokokurssi ja pe-la oltiin partioretkellä. Tai siis aikuiset oli perjantaina yökylässä vanhempieni luona ja tulivat retkelle vasta aamulla, Hippi sai viihdyttää lapsia perjantai illasta saakka. Hyvin osasi Hippi nukkua täysin vieraassa paikassa, eikä edes yrittänyt merkkailla sisälle.

Maastohaku Hipin kanssa on toiminut loistavasti, se tekee tarkasti ja määrätietoisesti töitä sekä irtoaa ja toimii itsenäisesti, mutta pitää silti korvat auki. Hassu eläin se on, vapaalla se mörköilee ja pöhisee kaikelle ja kaikille, merkkailee ja lipsuttelee pissoja, mutta töissä ollessaan ei mikään ulkopuolinen kiinnosta. Hippi on kyllä oikea työnarkomaani, pakko kytkeä se kiinni heti viimeisen maalimiehen löydettyä, ei meinaa millään lopettaa töitä. Kytkettynäkin haistelee jatkuvasti ilmaa ja etsii katseellaan maalimiehiä.

Tokokurssi aloitettiin viikko sitten torstaina ja kouluttajan tyyliin olen tyytyväinen, positiivisella vahvistamisella koulutetaan eli jatketaan samaa mitä Hipin kanssa olen tehnyt. Kouluttajana on Katja Kontu (Tikkujuttu). Kurssin teemaksi pyydettiin miettiä jotain tiettyä juttua mihin haluaisi keskittyä kurssin ajan, me päätettiin lähteä opiskelemaan jääviä, koska ne ovat ainoat alo:n liikkeet joidenka opettaminen on itselleni ihan hukassa. Sain tuttavalta lainaksi Tie tottelevaisuusvalioksi-kirjan jossa oli varsin näppäriä vinkkejä ja asiallista juttua oppimisesta ja kouluttamisesta yleensä.

Tämä viikko onkin ollut hieman rauhallisempi, treenit oli vaan maanantaina (haku) ja keskiviikkona (raunio) pääsiäisen vuoksi. Raunioilla oltiin nyt ekaa kertaa ja voi piru että oli vaikeaa niin mulle kuin koirallekkin. Raunioilla oli niin paljon hajuja (vanhoja piiloja) että pienen koiran pää oli ihan pyörällä, joutui toden teolla tarkentamaan mistä haju tuli. Onhan se kauhean kivaa kun on pieni, rohkea ja ketterä koira, mutta kyllä se vähän pirun pienistä raoista itsensä maalimiehen luokse tunki. Asiaa hankaloitti se että tuon torpeedon oli pakko olla kytkettynä liinassa ja sen käsittely ei todellakaan ole tuttua mulle. Raunioilla on ideana että koiralla on nenä jatkuvasti auki ja se työskentelee rauhallisesti, maalimiehet kun voivat olla ihan vierekkäisissäkin piiloissa, niin siksi koira on nyt alkuun kytkettynä. Erittäin tyytyväinen olen kyllä kakaran toimintaan, hieno pikku työkoira.

Neljän päivän miniloma aloitettiin koirien kanssa pitkällä päiväkävelyllä, käytiin jokirannassa kurkkaamassa josko sieltä pääsisi jo yli, mutta vielä oli vettä liikaa ettei kiviä pisi päässyt yli. Brassit kuitenkin löysivät rannasta ihanan mutakuopan missä oli mausteena viime kesän lehmänlantaa (laidun vieressä) ja siellä sitten tietenkin piti käydä pluttaamassa. Ylläripylläri pääsi koirat pesulle sen jälkeen. Alla muutama kuva lenkiltä.

 

Treeniä, treeniä ja vielä vähän treeniä

Milla naatiskelee auringosta

Nyt on pekon tämän kevään teoriat plakkarissa, syksyllä vielä muutama päivä teoriaa mm. suunnistuksesta. Maanantaina päästiinkin sitten Hipin kanssa ekoihin ihan virallisiin hakutreeneihin maastoon, vähän jännittää mitä mörköjä sieltä löytyy...

Kevät on ihanaa aikaa kun kaikki nousee lumen (tai kuran/pölyn tänä vuonna) alta, aurinko paistaa ja lämmittää, päivät pitenee. Auringon paiste on muuten ihan huippu, paitsi tulee kaikki pölyt, karvat ja nenän jäljet esille. Kuvan ikkuna on pesty vajaa kaksi viikkoa sitten, taiteellisia koiria meillä.

Brassit on selvästi olleet taas huomattavasti aktiivisempia (hyvällä tavalla), ollaan päästy jo monet pitkätkin lenkit tekemään jopa selkävammaisen Millan kanssa ilman vaatteita. Tänään kun oli sadepäivä niin eipä ole juuri liikettä ollut, pikaisesti ollaan lenkillä käyty, mutta ulkona on todella kalsea ilma.

Hipin kanssa ihmeteltiin kapulaa, ei vieläkään ota oikein kunnon otetta saatika nosta, mutta ehkä me kurssilla saadaan vinkkejä siihenkin. ALO:n kakeja ollaan myös ihmetelty, etutassut targetilla saadaan siistit siirtymät, vielä kun saisin sen häivytettyä niin hyvä tulee. Jääviin pureudutaan torstain toko-kurssilla, itse en ole lähtenyt opettamaan koska en osaa ja virheitä on huomattavasti vaikeampi korjata sen sijaan että tekisi ekalla kerralla oikein. Hyppyesteen laitoin miehelle tilaukseen kun ollaan terassia rakennettu niin saa jämälaudoista meille jotain kivaa kyhätä. Merkille menoa meidän piti eilen treenata, mutta en tiedä mihin ihmeeseen olen onnistunut meidän kartiot hävittämään, varmaan samaan paikkaan mihin ruudun nauhatkin. Ja ei, me ei välttämättä koskaa tulla pääsemään AVOa ylempään luokkaan vaikka kuinka yritettäisiin, mutta Hipin mielenkiinnon ylläpitämiseksi treenataan ylempien luokkien juttujakin. Mutta siis olishan se hienoa saada kakarasta rakennettua tokovalio, motivaatio ainakin riittää molemmilla, mutta multa itseltä loppuu koulutustaidot.

Perjantai vietettiin taas poikien kanssa treeneissä ja missä vireessä molemmat olivat!

Alin kanssa otettiin alkuun ihan vaan lähdössä pysymistä ja haltuunottoa eli ensimmäisen esteen hyppäämistä ja heti palkkaa. Rataakin kyllä tehtiin ja jos tuollainen koira olisi joka kerta treenatessa käsissä niin oltaisiin jo aikoja sitten startattu viralliset.

Pari lyhyttä nuuskuttelua teki ja nekään eivät olleet kesken radan vaan palkkauksen jälkeen jos en heti ottanut hallintaan, mutta muuten vire ja vauhti oli kohdillaan, ilman että tarkkuus kärsi. Erityisesti kepit oli ihan äärettömän hyvät, teki itsenäisesti ja oikeasti vauhdilla. 13-14-15 oli meille (tai siis mulle) hiukan hankala kun itsellä on joku tyhmä tapa jäädä kyttäämään keinun viereen ja koska en lähettänyt koiraa riitävän nopeasti hypyn jälkeen putkelle se ehti kääntyä minuun päin ja siinä sitten pyörittiin. Mutta muuten meni kyllä paremmin kuin hyvin, ehkä me vielä joku päivä sinne virallisiin päästään.

Hipin kanssa oli sitten tuollasta tällä kertaa ja vitsi että oli pikkukoira liekeissä kun pääsi ihan rataa tekemään!

Rimat meillä oli nyt ekaa kertaa irti maasta kokonaan, osa oli 10cm korkeudella ja toiset 20cm kun alemmas ei saanut. Tosin tuo 7/2 oli toisesta päästä maassa koska tuli tuohon tiukkaan mutkaan niin vauhdilla etten uskaltanut hyppyä laittaa. Ja tuo muuten irtoaa hyvin! 3 sain lähetettyä putkelle ja pystyin jäämään odottamaan esteen viereen että tulee keinun ja jäi jopa vapautuskäskyä (tai palkkaa, tiedä siitä sitten) odottomaan vaikka en ollutkaan vieressä varmistamassa. Keinu oli tällä kertaa säädetty alemmas enkä sitä jaksanut alkaa ylös säätämään, pudotusta tuli sen verran että takajaloillaan seistessä Hippi ylsi nuuskimaan ylhäällä olevan pään, jos vaikka olisi palkkaa sinne jäänyt.

Trainerilla otettiin myös kertauksena 2on2off-treeniä, eipä siinä nyt taaskaan mitään ihmeellistä ollut, hirveää steppausta aluksi kun oli niin täpinöissään.

Ja tulipahan testattua seki että Hippi kestää myös melko kovaa käskytystä. Joku suosiollinen ilmavirta pyöräytti treenikaverin namipurkin tuoksun pienen koiran nenään ja sinnehän se sitten sinkosi (no okei matkaa oli max. 20m), pirun hyvin tarkensikin hajun lähteen muurin tolpan nokkaan. Aluksi yritin kimittää ja vihellellä, mutta hajut oli liian hyvän ja vaikka lähtikin mun mukaani kun kävin hakemassa palasi parin metrin päästä takaisin. Siinä sitten tulisty vaan tiukka "EI" käsky kun meinasi lähteä, kolme kertaa meinasi lähteä, mutta sitten saatiin rauhassa treenata loppuaika. Ei laskenut vire eikä selvästikkään otanut itseensä vaikka kielsinkin. Itselläni ollut siis tapana että agia tehdessä en koiraa kiellä mistään muusta paitsi kintun nostamisesta (tämä oli Alilla joskus ongelmana).

Ekat agimöllit (starttiluokka eli pelkkiä hyppyjä ja putkia, rimat alimmassa korkeudessa, 10-20cm) on meillä edessä 14.5., möllitokojakin olen jo katsellut, mutta ne on tupanneet menemään muiden menojen kanssa päällekkäin. Näyttelyistä on luvassa seuraavana Lahti KV 26.4., meidän eka junnuluokka ja sen jälkeen lähdetäänkin Eestin voittajaan 31.5. ja ehkä Viron terrierierkkariin 1.6.. Mätsäreihin ollaan ensi sunnuntaina menossa (13.4.) Turkuun ettei ihan kylmiltään tarvitse Lahteen lähteä kun viime visiitistä kehänauhojen sisäpuolelle on jo hetki aikaa.