"Kyllä mä huomenna kirjoitan!"

Olen nyt kaksi viikkoa hokenut itselleni "huomenna kirjoitan, ihan tosi!" ja tässä se nyt näkyy, varautukaa pitkään postaukseen (taas). En edes muista kaikkea mistä on pitänyt kirjoittaa, mutta yritän nyt pitää nämä muutamat asiat edes ajallisesti järjestyksessä.

Ensimmäisenä on varmaan se meidän elämää eniten muuttava uutinen eli Hippin tuleva ura nimittäin pelastuskoira. Reilu 30 koiran joukosta valittiin 7 ja me päästin mukaan! No siis joo eihän se vielä mikään läpihuutojuttu ole koska pitää kokeet ja viranomaistarkastukset suorittaa ensin ja tietty ennen niitä treenata monenn monta tuntia, mutta ollaanpahan hiukan lähempänä unelmia.

Tokoa ollaan nyt naperon kanssa treenattu ahkerasti koska ilmat ovat vihdoin lämmenneet sen verran että kaljumaha raaskii mennä maahan eikä jäädy heti pystyyn. Käytiin myös taas brassiyhdistyksen treeneissä viikko takaperin Tuulissuolla, siellä kun on iso peili seinässä niin mukava treenata. Videolla on meidän toinen sessio hypyn parissa, huidon taas käsillä ihan turhia koska koira ei niitä käsimerkkejä tarvitse. Tokokurssi alkaa 10.4. (tai siis 3.4. mutta silloin on PEKOn teoria päällekkäin) ja toivotaan että siellä päästään harppauksin eteenpäin, nyt kun junnataan samassa tilanteessa koska mulla loppuu koulutustaidot.



Nyt viime perjantaina ei ollutkaan treenejä koska vieraileva kouluttaja tuli käymään hallilla, edellis perjantain treeneistä vähän heikot muistikuvat (treenipäiväkirja olis kova sana...), mutta radan sentään piirsin heti seuraavana päivänä niin sen tähän lätkäisen. Alille vaikeimmaksi osoittautui tuo keppien jyrkkä kulma, piti todella lähelle viedä ettei oikonut toiseen keppiväliin. Muuten meni kyllä ihan kiitettävän hyvin, 4-5-6 meinasi vähän kiire koska en millään muistanut olla juoksematta melkein putken suulle saakka. Hipin kanssa otettiin ekaa kertaa puomia, fiksusti osasi yhdistää minipuomilla tehdyt 2on2off-kontaktit tuohon normaalikokoiselle puomille. Ratana tehtiin Hipin kanssa pätkää Alin radasta eli esteinä oli 6-13 numerojärjestyksessä. Keinun vieressä oli pussi ja tehtiin hiukan erottelua niiden kanssa, hyvin sain ohjattua pussiin vaikka keinu jäikin meidän väliin.
Milla onnistui telomaan kinttunsa jossain, titenkin sen jalan mitä viimeksi hierojalla jo arasti. Onneksi kyseessä oli vain haava, tosin todella huonossa kohtaa koska iho kiristyi joka kerta kun tassun laski kohti maata joten jouduin paketoimaan haavan jotta haava pysyi kiinni ja ehti ruven tekemään. Ja oli muuten hiukan surkea eläin sohvalla koko illan, seuraavana aamuna ei tahtonut millään nousta eikä varannut yhtään painoa jalalle, iltaa kohden varasi jo painoa hiukan ja seuraavan päivänä oli kuin ei mitään olisi tapahtunut.

Perjantai vietettiin Hipin kanssa reissaten bussilla ja kierrellen Turun keskustassa koska itselläni oli vapaapäivä koulusta. Ja pakko nyt myöntää että itse stressasin huomattavasti enemmän mitä Hippi, kuva otettu n. 10 minuuttia Hipin ihka ensimmäisen bussimatkan alettua. Matkustettiin yhteensä 6 bussimatkaa, 3 tapahtui pitkän matkan autoissa ja loput kolme ruuhkaistakin ruuhkaisemmissa kaupunkiliikenteen busseissa, kaikki matkat sujuivat erittäin hyvin vaikka jouduttiin välillä seisomaankin käytävällä. Käytiin myös Hansa-korttelissa pyörimässä ja ihmettelemässä ihmisvilinää sekä kävelykadulla tutustumassa katusoittajiin. Ja koko sen ajan Hippi käyttäytyi kuin olisi asunut kaupungissa koko ikänsä! Ei ollut yhtään ainutta mörköä, ei puhistu turhia ja hihnassa käveltiin nätisti. Tulipa kaiken lisäksi muutamat super hienot pätkät seuruuta kun kävelykadulla tepasteltiin.

Vietettiin tämä päivä aika pitkälti ulkoillen, tosin ollaan nyt muutenkin lenkkeilty ja samoiltu metsässä paljon koska sää on ollut mitä oivallisin siihen. Aamulla päästin koirat vaan käymään pissalla pihalla koska oltiin lähdössä koirapuistoon kävellen. Olin sopinut treffit kaverin kanssa puistolle yhdeksitoista joten n. puolta tuntia ennen lähdettiin kipittelemään kohti puistoa.

Ihmisten ohittaminen sujuu jo oikeastaan aina Hipinkin kohdalta hiljaa, mutta koirat on edelleen kova paikka, etenkin jossain pihalla vapaana olevat. Matkalla ohitettiin yksi piha missä oli kaksi russelia huutamassa ja sehän ei ollut sitten yhtään kakaran mieleen, jopa Ali korotti hiukan ääntään. Jumitettiin siinä pihan vieressä niin kauan että sain omilta kierrokset alas ja palkattua siitä että niitä koiria voi katsoa, mutta silti pitää pään kiinni vaikka.

Puistossa viihdyttiin reilu tunti riekkumassa, meiltä on matkaa puistolle kuitenkin melkein kolme kilometria joten ei ihan piippuun saakka viitsi porukkaa juoksuttaa. Oli kyllä väsynyttä sakkia kun kotiin päästiin - tosin väsymys kesti vain vajaan tunnin. Voi jos sais vaan samanlaisen pikalaturin itteeni kuin noissa brasseissa on.

    

Fiksuja eläimiä

Olipahan taas viikonloppu täynnä tekemistä. Perjantaina aamulla Millan hieroja sekä lihojen haku Kennelrehun rekalta ja illalla poikien kanssa treenit. Lauantaina oli Hipin kanssa se pelätty sopivuustesti pelastuskoirien kurssille ja sen jälkeen vierailtiin vielä partioretkellä. Sunnuntaina käytiin paikallisen koiraseuran Peimarin koirien talvitapahtumassa ja samalla vähän koirapuistoilemassa.

Perjantaina siis Milla pääsi heti aamusta mureutettavaksi, selkä edelleen jumittaa hieman, mutta se ei nyt ollut mikään uusi juttu. Toista etutassua myös aristi hiukan enemmän, selkä oli myös vastakkaiselta puolelta enempi jumissa eli ristikipua kuten loogista. Millalla on siis kasvuhäiriöitä niin etu- kuin takajaloissa, molemmat vääntyvät hieman ulos ja etujaloissa vielä kaupanpäälle liian lyhyet jänteet jonka vuoksi Milla istuu vähän hassusti ja sen vuoksi myös selkä jumittaa koska liikerata jatkuvasti väärä.

Lähdin hieronnasta suoraan lihoja hakemaan Turusta, taas tuli pakkaseen täytettä kun raahasin kotiin kalkkunaa, naudan jauhelihaa, naudan mahaa, maksaa, lohta, sika-nautajauhelihaa ja Rexille sika-nauta-riisi-seosta. Ennestään siellä olikin jo broiskun kauloja ja lohiöljyä.

Illalla mentiin perinteisesti treeneihin poikien kanssa, viime perjantai jäikin välistä kun onnistuin telomaan varpaani. Molemmat pojat olivat kyllä varsin fiksuja, Ali kesti ihan älyttömän hyvin toistoa tällä kertaa, pari kertaa jäi nuuskuttelemaan, mutta sieltäkin tuli ihan vaan kutsumalla pois. Ja siis toistoa todellikin tuli, ei meinannut millään pienen eläimen päähän mahtua että putkeen voi juosta vaikka ohjaaja onkin puomin toisella puolella. 15-16-17 väliä toistettiin valehtelematta reippaasti yli 20 kertaa ennen kuin alkoi sujumaan. Lopuksi päästiin tekemään rata yhteen putkeen puhtaasti läpi, sai olla kyllä hurjan tyytyväinen Possuseen.

Hipillä oli tällä kertaa vuorossa lähdössä odottaminen, ollaan paikkista treenattu niin paljon ja se on jo riittävän varmalla pohjalla että uskallan ottaa myös luoksetuloa. Ja ylläripylläri hienosti pysyi napero odottamassa, kaksi kertaa varasti kun oli kierrokset korkealla, mutta palautin ja palkkasin kun pysyi niin muistui mieleen mitä tehdään. Harjoiteltiin myös tuota vastakkaiseen suuntaan kääntymistä/putken pimeää kulmaa koska olen huomannut sen olevan Alille hankala juttu. Yksittäisenä tehtiin pussia ja keinua sekä kontaktitrainerilla hiukan 2on2off-kontakteja alastuloon.

En perjantaina aloitellaan keppitreenit kujakepeillä tai siis sellaisilla haitarimallisissa, miksi lie niitä sanottaankaan. Hiljakseen lähdetään vauhtiin, kiirettä ei pidetä, lähinnä opetellaan sitä lähetystä ja palkan saamista alustalta muuallakin kuin kontakteilla.

Otettiin myös pari pätkään paikkista niin että toinen koira oli radalla ja itse kävelin ympäri kenttää, hyvin pysyi vaikka häiriö oli suhteellisen kova ja kävin välillä aika kaukanakin kiertämässä niin että näköyhteys Hippiin katkesi.

Proud to be scout.

Lauantaina oli tosiaan vuorossa aamulla pelastuskoirien sopivuustesti, aamulla sain hädin tuskin puolikkaan banaanin syötyä ja yö tuli nukuttua vähän niin ja näin, hiukan jännitti. Testi meni kuitnkin todella mukavasti, saatiin kehuja kuinka hyvällä mallilla meidän touhuilut oli noinkin nuoreksi koiraksi. Paikkis kesti 20s, tosin aikaa alettiin laskea heti kun aloin kävellä pois koirasta. Hienosti Hippi jaksoi istua (maa oli märkä ja kylmä aamun räntämyrskyn jälkeen niin ei pysynyt maaten) vaikka häiriötä oli ja hajuja vaikka kuinka paljon. Seuruu oli vähän niin ja näin, ihan hyvin pätkiä tuli, mutta pari kertaa lähti nuuskuttelemaan kun ei olla niin pitkää seuruuta vielä ilman namia tehtyä, palkata sai vain liikkeiden välissä. Luoksetulo oli reipas, tuli vauhdilla laukaten vaikka matka ei ollut kummoinen, joku 10 metriä suunnilleen(?). Tunnelinkin Hippi suoritti reippaasti vaikka olikin ihan pilkkopimeää ja pohjalla hiekkaa, kiviä jne. Suurin ongelma olin minä, aivan liian H-I-D-A-S kakaran mielestä, se juoksi kolme kertaa putkiston päästä päähän käyden suuaukolla ja välillä räkänokalla minua tökkäämässä ja hoputtamassa. Kaiken kaikkiaan jäi hyvä fiilis, nyt vaan odotellaan s-postilla vastausta miten kävi.

Testistä jatkettiin matkaa partioretkelle lyhyehkölle vierailulle (kuva yllä) ja se teki kyllä todella hyvää tuolle mörköilevälle ötökälle.  Siellä oli taapero (Hipin vanha tuttu) jonka vaippa kytiin heti tarkastamassa ja naama nuolemassa, lapset saivat rapsutella mielin määrin ja mikä parasta - niiltä sai herkkuja! Pari tuntia oltiin siellä pyörimässä, käytin tilanteen hyväksi ja harjoiteltiin paikkista häiriössä. Ruokailun aikaan jätin Hipin makaamaan ja kävin itse keittiössä (ts. piilossa koiralta), kakara pysyi maassa vaikka ympärillä hääri ihmisiä, paikka oli vieras ja minä hävisin näkyvistä! Ja pysyi kuulemma koko ajan skarppina katsoen mihin menin, mutta ei hievahtanutkaan.

Ali sprinttikisassa sijalle yksi ajalla 3,40s ja Hippi 2. ajassa 3,50s.

Sunnuntaina suunnattiin paikallisen koiraseuran kentälle & puistoon (sijaitsevat vierekkäin) talvitapahtumaan. Paikalla oli paljon koiria, itselläni oli kaikki neljä mukana ja onneksi osasivat käyttäytyä. Rexi leikki nätisti vaikka yleensä on melko raju, nyt tuntui olevan hämillään koirien paljoudesta. Possu nyt osaa aina olla nätisti, Milla hiukan haukkui (kuten aina) ja Hippikin osasi käyttäytyä. Ainoa mille piti isotella oli pieni norfolknarttu, ilmeisesti se oli epämääräinen koska piti hassua röhinää touhutessaan. Mutta lahkeille ei pissitty!

Tapahtumassa oli kisoina makkaran etsintä (kuppien alta), makkaran kiinni ottaminen sekä kiihdytyskilpailu. Pojat nappasivatkin tuplavoiton sprinttikisasta, Possulle palkinnoksi koiran shampoo, mini froliceja (hirmu näppäriä koulutuksessa) ja herkkuluu, Hippi sai koiranmakkaran sekä narulelun.

Oli kyllä pitkästä aikaa mukava viikonloppu, aurinko paistoi ja koirien kanssa meni todella hyvin vaikka oltiinkin ihmisten ilmoilla :)