Ai mikä syysloma?

Syyslomaviikko tuli ja meni, hirveästi suunnittelin kuinka treenataan ahkerasti, kirjoitan tänne loputkin esittelysivut, teen koirille pari vaatekappaletta lisää ja saan keskeneräiset askartelut valmiiksi. Ja noh, treenattua tuli jonkun verran, Millalle aloitin collegehaalarin teon, mutta siihen se sitten jäikin. Loppuviikon sunnitelmat vähän pissi kun ilma kylmeni niin vauhdilla, perjantaina oltiin kyllä agitreeneissä Possun ja Hipan kanssa, lauantaina Hipa pääsi sitten raunioille koska itse olin tänään maalimiehenä maastokokeessa.

Isäni kävi vihdoin ja viimein asentamassa meille sälekaihtimet ikkunoihin, meidän olohuoneessa on todella isot ikkunat ja näkymä suoraan parkkipaikalle eli näkösuoja oli tervetullut. Aikaisemmin ollaan vedetty verhoja vaan eteen, mutta koirat käy yleensä ne pään kanssa tönimässä pois. Ihan uskomaton muutos kyllä taphatunut nyt tässä vuorokauden aikana, turhat puhinat ja pöhinät jääneet pois kun eivät kuitenkaan pääse katsomaan ikkunasta ulos, päivisin tietty kaihtimet auki, mutta heti kun hämärtää vedettiin kiinni ja koko illan olleet koirat hiljaa. Yllä olevassa kuvassa näkyy Rexin tämän hetkinen aivotyö, tiukasti tuijottelut tuota verhoa, ei tiedetä mitä näkyy.

Miimiin surkuilme, pojat keskeytti päikkärit riehumisella.

Itse tykkään askarrella kaikki vaatteet ja varusteet koirille itse, mutta nyt sattui arpaonni suosimaan ja voitin Hurtan Summit Parka sadetakin Kuono.fi:n arvonnasta. Ja pakko nyt kehaista hiukan Hurtan kehitystyötä! Millan mukana tuli meinaan Hurtan Outdoors malliston toppatakki ja se on kyllä niin surkea ilmestys kuin olla ja voi. Lavat jää paljaiksi, reunat on todella kovat ja hankaavat, turkiskaulus näyttää hyvältä, mutta ei palvele käytössä ja takaosa jää lian ylös ja lepattaa muutenkin hassusti. Tässä uudessa takissa on melkein kaikkeen tullut parannus. Jalkojen ja kaulan reunoissa on pehmeää, joustavaa kangasta eli se on tällaisella herkkä hipiäisellekkin mukava päälle, kauluskin on nyt varsin käyttökelpoinen. Ainoa miinus tulee edelleen tuosta takaosasta. Vaikka selän päälle lisätty säätämahdollisuus (selänpituuden säätö) onkin erinomainen, jättää takki silti reiden isot lihakset paljaiksi ja takki lepattaa hieman. Mutta on kyllä käyttökelpoinen takki, Alilla kun ei omaa sadetakkia olekkaan kun Hippi sen on perinyt (tosin Hipilläkin säädöt ihan tapissa jo...).

Treenailut on nyt keskittyneet taas vaihteeksi Hippiin, Possun ja Millan kanssa ollaan kotona aloitettu pari uutta temppua opettelemaan, mutta kaikki "vakava" homma tehdään Hipin kanssa. Rauniolla ollaan uuden ryhmän kanssa kahdet treenit, onneksi taas ihan älyttömän mukavat kouluttajat ja treenikaverit. Hipillä on (taas) vauhtia kertynyt raunioille, seuraavissa treeneissä pääsee liinan jatkoksi jos hiukan saisi jotain tolkkua siihen etsimiseen. Tai siis etsimisessä ei ole ongelmaa, töitä se tekee hyvin ja ukot löytyy, vauhtia vaan on aivan liikaa raunioille.

Pojat pääsi perjantaina vähän rallattelemaan, Possu sanan varsinaisessa merkityksessä. Tehtiin meinaan pelkästään neljää estettä joiden kanssa treenasin valsseja ja takaa kiertoja, kädessä koko ajan lelu. Ja Possuhan teki! Sillä pysyi todella korkea vire koko ajan ja silti kuunteli käskyjä, jäi kyllä hyvä mieli niin itselle kuin varmasti koirallekkin tästä treenistä :)

Hipan kanssa tehtiin sitten oheisen piirroksen rataa, tosin jätettiin kepit välistä eli hypyltä suoraan pussille. Ja vitsi että oli taitava kakara! Kerran räpellettiin läpi kun oli vaikeita käännöksiä (mm. 6 putken sisäänmeno ja seiska putke ulostulo kun olin "selän takana", mutta toisella kerralla olen ihan varma että Hippi ehti jo oppia radan. Niin näppärästi kaikki käännökset tapahtui, kontaktitkin muisti ottaa. Ongelmia oli lähinnä omassa hätiköimisessä, ysi putkelta kun piti tulla hypylle niin en malttanut jäädä koiraa odottamaan koska oli kiirekiire niin piti hiukan jäähdytellä omaa päätä että maltoin seistä riittävän kauan paikoillani. Toinen oli 14-15-16 jossa tarkoituksella halusin harjoitella takaa leikkausta (meillä ollut ongelmia Hipin irtoamisessa) ja tässä huimasi Hipin epävarmuuden radalla vielä. Nimittäin jos jätin sanomatta "hop" niin Hippi ei ottanut hyppyä vaan koukkasi puomille (oli siis juoksemassa hypylle, mutta koukkasi juuri ennen loikkaa). Loppuun saatin kyllä niin hieno rata että hymyilin kuin naantalin aurinko :D 

Keppitreeniäkin tehtiin, harmi vaan etten muistanut videota ottaa. Ilmeisesti kepittelystä on tullut kakaran mielestä todella hauskaa, päästeli sellaisia pieniä kiljahduksia kun kävi niin ylikierroksilla. Otettiin tällä kertaa taas yksi verkko lisää pois, nyt oli keskellä yksi täysin avoin keppiväli mikä piti ilman verkon apua hakea. Ei ehkä ollut se paras mielentila koiralla treenata uutta, mutta saatiin me onnistunuttakin tekemistä. Alussa otettiin samaa kuin viimeksi ja hienosti meni, seuraavaksi kun otin kolmannen verkon pois totesi Hippi että kiitti helpotuksesta, nyt voi juosta lujaa vaan läpi tuon keskikohdan ja jatkaa pujottelua. Se ihan selvästi osasi hakea sen välin itse kunhan sai kerättyä hermonsa, mutta välillä meni kyllä ihan yli, pari kertaa jopa hyppäsi verkon yli kun ei malttanut tehdä loppuun. Onnistuneisiin suorituksiin molempiin suuntiin lopetettiin, katsotaan lähteekö pyörät pyörimään tässä viikon aikana  kakaran päässä.

Hyvä ruoka, parempi mieli

Pitkän aikaa on pitäny tämä postaus jo kirjoittaa kun raakaruokinta tuntuu monien mielestä muistuttavan
lähinnä avaruustiedettä. Ja pakko nyt myöntää: itse en muista koska viimeksi olisin ihan oikeasti laskenut jotain. Netistä löytyy melko paljon valmiita taulukoita missä tarvittavat määrät on sanottu tyylin mg/EPkg (elopainokilo eli vaa'an näyttämä lukema) tai 10kg koira tarvitsee näin ja näin paljon. Silloin kun Hippi oli pentu tuli laskeskeltua pennun tarvitsemia määriä esim. kalsiumia, mutta muuten on kyllä kaikki tarjolla aika suoraan täällä netin ihmeellisessä maailmassa (lähdekritiikki on hyvä tietysti muistaa). Itse olen laiskasti laskenut kaikkien brassien painavan 10kg, näin on helppo ollut saada selville mm. sinkin ja A-,D- sekä E-vitamiinien tarve.

LISÄRAVINTEET

ADE-vitamiinien saannin olen ratkaissut hevosten vitamiiniliuoksella jonka olen laimentanut jotta koirille tarjottavat määrät eivät olisi ruiskulla millilitrojen laskemista. Itselläni on käytössä Biomillin Milka ADE-liuos, pullon ostan kolmen kaverin kanssa aina kimppaan koska kestää ihan älyttömän kauan yksinään käyttää tuota pulloa. Katiskasta löytyy selvät taulukot ADE-liuoksen laimentamiseen, meillä turautetaan ainetta joka sunnuntai ruoan joukkoon, helppo muistaa. Olen laskenut tarvittavan laimenteen artikkelin lailla D-vitamiin mukaan, 10kg painoisen koiran D-vitamiinin tarve päivässä on n. 7µg mikä tekee viikossa 49µg ~50µg laskujen helpottamiseksi. Ja tuolla määrällä liuosta tarvittaisiin 0,4ml, taas helpotetaan, liuosta otetaan 0,5ml mikä tekee pitoisuudeksi 62,5µg viikossa. Ja koska itsellä on 10ml mitta josta 0,5ml tulisi olla vitamiiniliuosta niin laimensin litkun 5%. Litran puteli eli 10dl nestettä mahtuu sisään, 5% prosenttista liuosta tulee kun laitetaan 0,5dl ADE-liuosta ja loput 9,5dl vettä. Säilytys jääkaapissa, ennen tarjoilua kunnon ravistus koska tuo ADE-litku ei tahdo veden kanssa kunnolla sekoittua.

Lisäksi syövät joka aterian kanssa Kelasin sinkkiä yhden tabletin eli 15mg. Jodin tarve täytetään merileväjauheella ja kalsiumin saavat jauheen muodossa. Magnesiumia koirat saavat treenipäivinä 100mg tabletit aterian joukkoon, Milla syö jumiutuessaan välillä viikon-kahden kuureja, mutta muuten annan raskaamman liikunnan yhteydessä.

SE VARSINAINEN RUOKA

Meillä koostuu ateriat melko pitkälti lihasta, ihan siitä syystä että meillä koirat syö raakaruokaa eivätkä barffaa (aloittevan on syytä erottaa nämä termit toisistaan, helpottaa tiedon keräämistä ja käsittelyä). Luut toimivat meillä hampaidenhoitovälineinä ja ajanvietteenä, eniten käytössä ovat broiskun kaulat ja siivet, kalkkunan kaulat ja hevosen luut. Ruokana on pääasiassa kalkkuna, (sika-)nauta, sisäelimet ja lohi, vähän kausituotteina syödään hevosta, lammasta ja riistaa. Kalaa ja sisäelimiä (yleensä maksaa, joskus lisänä munuaista) syövät molempia kerran viikossa. Useamman kerran viikossa tulee myös laitettua kananmunat ruokakuppeihin. Kuidun lähteenä käytän laiskana ihmisenä pellavarouhetta, joskus reippaasti jaksan askarrella kasvissoseita, mutta Millan allergioiden vuoksi niistä tulee varsin tylsiä.

Alla pari kuvaa miltä ateriat näyttää, punainen kuppi Millan, sininen Hipin ja musta Possun.

Ostin vahingossa valmis-mixin, Lihakas-pötkö, mukaan jauhettu myös luut/rustot jonka vuoski ei kalkkilisää. Lisänä merilevää ja sinkki (ei näy kuvassa).

Jauhettua lohta, kananmuna, kalkki, merilevä, pellavarouhe & sinkki.

Jauhettua maksaa, kananmuna, kalkki, merilevä, pellavarouhe & sinkki.

Sika-nauta jauheliha + jauhettuja sian kurkkutorvia (sekoitettuna), lohiöljy, merilevä, pellavarouhe, kalkki & sinkki.

Ja nyt joku tajuaa - hetkinen, kolme kuppia, neljä koiraa. Kyllä, Rex syö nappulaa. Nappulan kanssa saa lihaa tai kotiruoan jämiä, merkkinä tällä hetkellä Booster. On kokeiltu Golden Eaglea, Jahti & Vahtia, HauHau Championia ja mitä vielä. Meillä ei ole pakastintilaa mitenkään valtavasti ja Markus ei ole kovin innoissaan noiden kaikkien lisäpurnukoiden kanssa (yleensä Markus ruokkii Rexin ja minä pikkukoirat myöhemmin illalla) joten ollaan koettu helpommaksi pitää Rexi nappulalla. Mutta tiedäppä tuosta, ehkä Rexikin vielä joku päivä on raakaruoalla kokonaan :)

Imurikauppias ja muita maailman kauhistuksia

Vahtikoirien hämäystä

Hipillä alkaa mörköily ja isottelu pikku hiljaa tasaantumaan *koputtaa puuta*, välillä päästän lenkki mentyä jopa ihan hiljaa, pimeälläkin! Perjantaina kävi kiertävä imurikauppias (oli muuten hieno ja tehokas imuri, lähes 3500e hintalappu vaan ei oikein sopinut meille), Rex sai armahduksen ja pysyi portin "ihmisten puolella", pikkukoirat sai jäädä keittiiön portin taakse. Aluksi brassit pitivät pienen tervetulokonsertin, hiljenivät kyllä yllättävän nopeasti kun komensin. Lopullinen hiljaisuus saavutettiin - ylläripylläri - ruoan avulla, täytetyt kongit naaman eteen niin ei kuulunut pihaustakaan :D

Tiistaina käytiin Hipin kanssa epistelemässä ATT:llä, mutta itsellä ei ole juurikaan mitään muistikuvaa radoista kiitos ihanaisen päänsäryn. Hirveää  räpellystä siellä varmaan on nähty, vedetiin tosiaan mölliradalla tuplastartti (eli sama rata kahdesti). Puomin kontaktilla muistan teinin perseilleen, tiedä lie mikä aivopieru ollut kun yleensä esittänyt hienot 2on2off-kontaktit. Muttajuu, ei niistä sen enempää, ekasta juoksusta 35vp + aikavirhettä 15,66s ja toiselta radalta -0,04, 20vp.

Torstaina oli Raisiossa pelastukoirien talven/kevään pienryhmien jako. Vähän jännäkakka housuissa menin paikalle, ryhmiä kun oli normaalia vähemmän kouluttajapulan vuoksi ja pelkäsin että jäädään kokonaan ilman paikkaa. Pelko oli onneksi turha, saatiin paikka sunnuntaisesta raunio-/rakennusryhmästä, olisihan se kiva tietty treenata kahdesti viikossa ohjattuna, mutta parempi tuo kun ei ryhmää ollenkaan. Kaksi vanhaa ryhmäläistä pääsi samaan porukkaan eli ihan outojen ihmisten joukkoon ei jouduta.

Eilen käytiin perinteiseen tapaan viettämässä perjantai-iltaa eli agihalli treenamassa, mukaan pääsi molemmat brassipojat. Hippi oli ekana vuorossa ja noh, niin... Ihme räpeltämistä taas omalta osaltani, että jaksaa kiukuttaa oma hitaus, kömpelyys ja osaamattomuus. Hippi kyllä yllätti tuon alun kanssa, pussista jaksoi tulla loppuun saakka (ongelmana ollut liian aikainen kääntyminen -> sotkeutuminen pussiin) ja kääntyi nätisti oikeaan päähän putkea, muurin jälkeen kääntyi näppärästi puomille. Kontaktitkin muistui mieleen pienen kertauksen jälkeen. Keinun kanssa tuli ongelmia kun Hippi piti viedä ihan keinulle saakka, eri kulmista kontakteille & keinulle menoa pitää siis selvästikkin treenata. Ja seuraava ongelma tulikin heti seuraavalla esteellä :D Hipille en ole opettanut irtoamista kunnolla ja tällaisissa kohdissa se sitten kostautuu, valssin kun teki keinun jälkeen niin kaikki sujui hyvin, mutta aluksi koetin tehdä takaa leikkauksen ja eihän siitä tullut hevon pyllyäkään. Loppurata ei mikään ihmeellinen ollut, keppien sijaan tehtiin viereiset hypyt ja aika pirun kova imu oli putkella tuohon suoraan edessä olevaan päähän.

Ali pääsi tekemään pienen pikaräpellystreenin, nenä taas vei hiukan turhan paljon, mutta selvitettiin rata kunnialla loppuun. Vaikka matka vähän tökkikin nuuskuttelujen takia niin kyllä tuli taas sellaisia hetkiä että tajusi kuinka kiva tuollaisen suhteellisen "valmiin" koiran kanssa on treenata. Ali irtoaa niin paljon paremmin kuin Hippi, se helpottaa aivan älyttömästi tällaista hidasta lylleröä. Vuodenvaihteen jälkeen pitäisi Alin kanssa lähteä kokeilemaan onneamme ihan virallisiin saakka.

Aivan, Hipin keppitreenitkin edistyi! Kepeissä oli verkot jo valmiina kun mentiin kentälle, yksi pala oli välistä pois ja ajattelin ihan tuurilla kokeilla oikaiseeko tuo verkottomasta kohtaa, mutta eipä oikaissut ei! Tehtiin muutama toisto molemmilta puolin ilman yhtä verkkoa ja päätin kokeilla vielä onneani poistamalla toisen verkon. Ja alla videomateriaalia, kuten äänestäni kuule olin todella iloinen :D

Hullujenhuoneelta päivää

Koirilla ollut nyt viimeiset pari päivää jotkut hullut päivät menossa, ollaan käyty pyöräilemässä, koirapuistossa ja metsässä juoksemassa eikä virta vaan lopu. Nenä- ja aivohommiakin ollaan tehty, ruoat olen syöttnyt kongeista ja nannoja piilotellut, Hipin kanssa tokoiltu, pekoiltu ja agsattu. Mutta ei niin ei. Noh, onneksi osaavat sisällä ihan hyvin rauhoittua, mutta toisinaan saavat ihme pimpuloita, varsinkin jos käydään ulkona pelkällä pissalenkillä niin sisällä alkaa armoton viipottaminen.

Pelastuskoirahommissa meillä loppui maanantaina yksi aikakausi kun oli viimeinen kerta tämän ryhmän ja kouluttajien kanssa, keväällä aloitettiin alkeiskurssi, hurjan nopeasti aika on mennyt. Hippi on edistynyt ihan huimasti, ollaan päästy ilmaisussa nyt lyhyessä ajassa hurjasti eteenpäin, etsintään sitä ei olla vielä sekoitettu eli maalimies on aina mennyt "piiloon" Hipin nähden ja olen sen suoraan ukolle lähettänyt. Työskentely sillä on aina ollut hyvinkin itsenäistä ja rohkeaa, mutta hermo sillä on parantunut todella paljon. Rauniolla kun sitä hajun tarkentamista ja pienellä alueella työskentelyä vaadittiin heti alkuun, teki todella hyvää tuollaiselle nuorelle sählälle koiralle. Treenikaverit meillä pysyy melko pitkälti samana, lisää porukkaan varmaan tulee, mutta eniten jään kyllä kaipaamaan kouluttajia ja sitä koko porukan yhteishenkeä.

Perjantaina käytiin kaikkien kolmen brassin kanssa agihallilla vähän rallattelemassa, Miin kanssa tehtiin tuon radan alkuosaa ihan matalilla rimoilla (10-20cm) 1-7 taisi olla pisin rata ja keppejä sitten ihan yksittäisenä. Niin kauan meni kaikki hyvin, kunnes tuli virhe kepeillä. Paineistui taas ihan hirveästi vaikken juurikaan noteerannut virhettä vaan jatkettiin keppejä korjauksen jälkeen, tehtiin kepit loppuun ja seiska putken läpi sitten loppuriekkumiset niin jäi hyvä mieli.

Possun kanssa oltiin ulkokentällä, näperettiin putkea eri kulmista, keppejä pari kertaa molempiin suuntiin ja loppuun vielä hiukan keinun paukuttelua. Yllättävän hyvin pysyi hanskassa, vaan pari kertaa lähti nenä viemään, mutta silloinkin tuli kutsusta luokse uudelleen.

Hippi pääsi sitten ihan varsinaisiin treeneihin tekemään tuota kuvan rataa, tehtiin tosiaan vaan tuonne 12 saakka. Ja oli kyllä sellaista räpellystä taas minun osalta että oksat pois. Alussa en luottanut että Hip pysyy lähdössä ja menin vain 2 esteen taakse ja lähetys 4 putkeen jäi "hiukan" vajaaksi. Keinu oli kyllä hieno, pussista kutsuin koiraa liian aikaisin ja se hiukan sotkeentui kun koetti kesken pussia lähteä kääntymään. 11 jälkeen en ottanut kunnolla haltuun niin se kiersi selän takaa ja hyppäsi seuraavan hypyn väärästä suunnasta.

Tässä vielä video ekasta radan räpellyksestä perjantain treeneistä:


Ja keppejä, ekaa kertaa täyspitkät kepit, verkot apuna. Rytmi löytyy jo ja takapotkuakin alkaa olla ihan kivasti.

Tänään käytiin vielä pyörähtämässä mätsäreissä Hipin kanssa, punainen nauha saatiin, mutta ei sen enempää. Kirjalliset arvostelutkin oli, kaikista muista saatiin arvosanaksi erinomainen paitsi esiintymisestä :D Liikkeett ja pöydällä meni ihan hyvinkin kivasti, mutta seistä ei tahtonut sitten millään. Kehän ulkopuolella kyllä nökötti kuin tatti kakassa, mutta kehässä se persus painoi ja paljon. Ehkä sen seisomisenkin jaksan treenata vielä joku päivä kuntoon :D