Vuorokaudesta loppuu tunnit kesken

Hippi after shower-fiiliksissä

Kevät tuli ja kalenteri täyttyi treeneistä, kursseista ja näyttelyistä. Viime viikolla oli ma & ke Hipin kanssa hakutreenit, to Hipin tokokurssi ja pe-la oltiin partioretkellä. Tai siis aikuiset oli perjantaina yökylässä vanhempieni luona ja tulivat retkelle vasta aamulla, Hippi sai viihdyttää lapsia perjantai illasta saakka. Hyvin osasi Hippi nukkua täysin vieraassa paikassa, eikä edes yrittänyt merkkailla sisälle.

Maastohaku Hipin kanssa on toiminut loistavasti, se tekee tarkasti ja määrätietoisesti töitä sekä irtoaa ja toimii itsenäisesti, mutta pitää silti korvat auki. Hassu eläin se on, vapaalla se mörköilee ja pöhisee kaikelle ja kaikille, merkkailee ja lipsuttelee pissoja, mutta töissä ollessaan ei mikään ulkopuolinen kiinnosta. Hippi on kyllä oikea työnarkomaani, pakko kytkeä se kiinni heti viimeisen maalimiehen löydettyä, ei meinaa millään lopettaa töitä. Kytkettynäkin haistelee jatkuvasti ilmaa ja etsii katseellaan maalimiehiä.

Tokokurssi aloitettiin viikko sitten torstaina ja kouluttajan tyyliin olen tyytyväinen, positiivisella vahvistamisella koulutetaan eli jatketaan samaa mitä Hipin kanssa olen tehnyt. Kouluttajana on Katja Kontu (Tikkujuttu). Kurssin teemaksi pyydettiin miettiä jotain tiettyä juttua mihin haluaisi keskittyä kurssin ajan, me päätettiin lähteä opiskelemaan jääviä, koska ne ovat ainoat alo:n liikkeet joidenka opettaminen on itselleni ihan hukassa. Sain tuttavalta lainaksi Tie tottelevaisuusvalioksi-kirjan jossa oli varsin näppäriä vinkkejä ja asiallista juttua oppimisesta ja kouluttamisesta yleensä.

Tämä viikko onkin ollut hieman rauhallisempi, treenit oli vaan maanantaina (haku) ja keskiviikkona (raunio) pääsiäisen vuoksi. Raunioilla oltiin nyt ekaa kertaa ja voi piru että oli vaikeaa niin mulle kuin koirallekkin. Raunioilla oli niin paljon hajuja (vanhoja piiloja) että pienen koiran pää oli ihan pyörällä, joutui toden teolla tarkentamaan mistä haju tuli. Onhan se kauhean kivaa kun on pieni, rohkea ja ketterä koira, mutta kyllä se vähän pirun pienistä raoista itsensä maalimiehen luokse tunki. Asiaa hankaloitti se että tuon torpeedon oli pakko olla kytkettynä liinassa ja sen käsittely ei todellakaan ole tuttua mulle. Raunioilla on ideana että koiralla on nenä jatkuvasti auki ja se työskentelee rauhallisesti, maalimiehet kun voivat olla ihan vierekkäisissäkin piiloissa, niin siksi koira on nyt alkuun kytkettynä. Erittäin tyytyväinen olen kyllä kakaran toimintaan, hieno pikku työkoira.

Neljän päivän miniloma aloitettiin koirien kanssa pitkällä päiväkävelyllä, käytiin jokirannassa kurkkaamassa josko sieltä pääsisi jo yli, mutta vielä oli vettä liikaa ettei kiviä pisi päässyt yli. Brassit kuitenkin löysivät rannasta ihanan mutakuopan missä oli mausteena viime kesän lehmänlantaa (laidun vieressä) ja siellä sitten tietenkin piti käydä pluttaamassa. Ylläripylläri pääsi koirat pesulle sen jälkeen. Alla muutama kuva lenkiltä.