Meilkempä unohdin esitellä yhden hyvinkin rakkaista harrastuksista nimittäin käsityöt! Viimeisimpänä luomuksena ruusuketaulu, fimfoamia päällystettynä kivalla ruohokuvioisella kankaalla, ripustus rautalangalla.
Oltiin eilen kahvittelemassa pappani 80v. synttäreitä ja tietenkin käytin hyväkseni tilaisuuden sosiaalistamisessa ja Hippi pääsi mukaan. Ja voi kuinka sainkaan olla ylpeä pienestä ärrieristä! Kertaakaan ei haukkunut vaikka kerrostalon kummallisia ääniä kuuluikin, vieraat tervehdittiin kauniisti eikä sisällekkään tullut vahinkoa. Pappan syliin kiipesi sohvalle rauhallisesti ja nuoli käsiä, vaikka normaalisti tuolla on tapana ryykästä sohvalle sata lasissa ja mälvätä suu auki kättä.
Oltiin eilen kahvittelemassa pappani 80v. synttäreitä ja tietenkin käytin hyväkseni tilaisuuden sosiaalistamisessa ja Hippi pääsi mukaan. Ja voi kuinka sainkaan olla ylpeä pienestä ärrieristä! Kertaakaan ei haukkunut vaikka kerrostalon kummallisia ääniä kuuluikin, vieraat tervehdittiin kauniisti eikä sisällekkään tullut vahinkoa. Pappan syliin kiipesi sohvalle rauhallisesti ja nuoli käsiä, vaikka normaalisti tuolla on tapana ryykästä sohvalle sata lasissa ja mälvätä suu auki kättä.
Illalla pohdiskelinkin kuinka paljon olisikaan jäänyt oppimatta jos Ali olisi ollut pentuna yhtä helppo ja yhteistyöintoinen kuin Hippi. Vaikkei Ali todellakaan ollut vaikeimmasta päästä, niin se oli todella kovapäinen eikä mielyttämisenhalua juurikaan löytynyt. Virheistään oppii ja sitä olen iloinen, Alin kanssa ollaan paljon koettu ja opittu ja paljon on vielä edessä, ei voisi parempaa koiraa toivoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti