Hengissä ollaan

Uskomatonta kuinka vaikeaa saada kohtaamaan sopiva aika ja inspiraatio kirjoittamiseen. On muuten 50. postaus tämä, hämmentävää.

Mitään kovin mieltä mullistavaa ei meille ole tapahtunut, ollaan hömpötelty, treenailtu ja oltu ihan kuten normaalistikkin.  

Agility on nyt jäänyt ikävän vähille, meidän treenivuoro kun on perjantaisin ja nyt oli monta perjantaita joko menoa taikka lauantaina niin aikaisin lähtö että oli pakko skipata treenit. Virallisissakaan ei olla päästy käymään, rahat olleet todella tiukalla koko kevään. Kukkaron nyörejä kiristellen ostin kisalisenssin kuitenkin itselleni ja ensikuussa olisi tarkoitus kiristää lisää startaten 23.5. TSAU:lla Hipin kanssa. Possu saa jäädä odottelemaan syksyä, sillä ei pakka oikein pysy kasassa vieraassa paikassa niin tällä rahatilanteella ei viitsi maksaa 15e perseilystä.

 

Pekoilut on menneet paremmin kuin hyvin! Hippi on ilmoitettu raunioille soveltuvuuskokeeseen 12.5. ja jahka päästään treenaamaan maastoon (ollaan talven aikana käyty kahdesti maastossa) niin maaston peruskoe on näille näkymin menossa. Ilmaisun kesto ja koiran hermot ylipäätänsä ovat kehittyneet huimasti, viimeksi treenattiin koko treenit raunioilla ilman liinaa ja paketti pysyi silti kasassa. Syksyllähän meillä raunioilla suurin ongelma oli ihan päätön juokseminen, Hippi sai hepuleita jonka aikana ei ollut nenä tai korvat auki eli maalimiehiä oli turha etsiä. Nyt on koko syksy, talvi ja kevät touhuttu raunioilla ja rakennuksissa, kytkettynä lähes poikkeuksetta etsinnät tehty. Liinan käyttö kuitenkin etenkin raunioilla on todella kömpelöä edelleen, vaikka siihen jo tottunut olenkin jaksaa se silti ärsyttää joka kerta kun on jossain pinkeänä. Treenikausi meillä päättyi nyt sunnuntaina ja viimeiset treenit menin asenteella "kirves kaivoon". Sovessa koira ei kuitenkaan voi olla kytkettynä ja mieluummin sen nyt treeneissä katsoo kaahottaako tai vaihtaako hajulta toisella. Tehtiin kokeenomainen treeni, tosin ilman ampumisia ja muita häiriöitä, mutta en usko niiden olevan Hipille ongelma. Soven aluehan on n. 50 x 50m eli pieni, piilot on avopiiloja eli koiralla esteetön pääsy maalimiehen luo. Sovessa ei koiralta vielä vaadita ilmaisua, mutta Hipiltä toimiva sellainen löytyy mikä helpottaa omaa työtäni huomattavasti kun ei tarvitse silmä kovana seurata koiran eleitä että koska se ukon löytää. Aikaa kokeen suorittamiseen on 10 minuuttia, kolmesta maalimiehestä kaksi pitää löytää, yksi virheilmaisu sallitaan. Ja joo, eipä meillä aika ainakaan muodostu ongelmaksi, se oli yksi tuhaus kun Hippi oli kaksi ukkoa löytänyt ja hienosti ilmaissut. Ennen koetta on pieni hallittavuusosuus (lyhyt seuraaminen & 3 minuutin paikkis), nämä jännittää enemmän kuin itse koe. Perjantaina ollaan lähdössä viikonlopuksi Lapuan raunioradalle, ihan älyttömän innoissani olen kun päästään vieraaseen paikkaan!

Näyttelyissä käytiin Millan kanssa Turussa pyörähtämässä, pikku rottanen pääsi kyllä yllättämään ihan huolella.
  
Turku KV 28.3. / Steffen Schock, Saksa
"5 years old. Excellent type. Correct type. Correct head, eyes and ears. Sizzor bite. Correct front, typical feet. Excelent breast depht. Excellent hair, correct tailset, too curly. Correct angulations. Correct movement, excellent character." 

AVO ERI1 SA PN2 SERT CACIB

Viimeistä sertiä mennään varmaan Turun Elonäyttelyyn jahtaamaan, katsotaan jos saisi Hipillekkin kasattua massaa sen verran päälle että senkin kanssa kehtaisi nauhojen sisäpuolelle mennä.

© Heidi Eklund

Vieraitakin meillä oli Turun näyttelyn aikana, vasemmalta: Rico (Siirihiiren Rob), Ali, Milla, Kirppu (Siili-Sofian Loviisa Niskavuori), Hippi ja Echo (Siirihiiren Blue Fox). Kirppu oli meillä hoidossa laumakaverin toipuessa kastraatiossa kotona, Rico tuli näyttelyihin ja Echo sitten Ricon seuralaisena. Vaikka kolme pallikasta nuorta urosta saman katon alla olikin, selvittiin ehjin nahoin viikonlopusta.