Melkein sosiaalisia koiria

Milla keskittyi lähinnä treenaamaan äänihuulian, mutta piti
myös huolen ettei jäänyt paitsi namistarjoilusta (kuvassa
pinkissä takissa).

Käytiin treffailemassa muita brasseja Hirvensalon koirapuistossa. Ali ja Milla nyt olivat tapansa mukaan suht välinpitämöttömiä muita koiria kohtaan, Milla huiteli omiaan ja kävi aidan vieressä haukkumassa viereisen aitauksen isoja koiria, Ali löysi kepi ja orjuutti vuorotellen ihmisiä sitä viskomaan. Ja Hippi... Hippi perkele... Ei jäänyt varmaankaan yhtään lahjetta pissimättä, otin aluksi vaan hihnaan hetkeksi kierroksia laskemaan koska selvää pullistelua ja omistelua tuo lahkeisiin kuseminen on eikä ankarista kielloista huolimatta lopettanut. 

Sama touhu jatkui kun päästiin pois hihnasta ja jätkä siirtyikin autoon n.10 minuutiksi viilentymään ja olisi kyllä pitänyt aiemmin jo viedä, tuli ihan eri koira autosta ulos. Niin alistuvaisena mönki autosta ja otettiin matkalla portille hiukan vapaana seuraastamista sekä lyhyt paikkis ja voi että oli pienellä koiralla hauskaa, koko pylly heilui kun makasi paikkiksessa. Loppuajan osasi käyttäytyä sitten ihan fiksusti, lahkeet sai olla rauhassa ja niskakarvatkin pysyi alhaalla.

Kaikkien kuvien © Harri Suomi, kiitos!

Uusi koira tuli puistoon niin komea harja pystyssä.

Vähän piti pullistella vaikka narttu olikin.

"anteeksanteekanteeks, ihan vahingossa nostin kinttua sun lahkeeseen"

"Mä tällee matelen niin annatko anteeks"

"Ei sit"

Hippi (keskellä seisomassa) oli aivan järkyttynyt pienestä pahaäänisestä puistokaverista, Peppi-toitsusta (pinkissä haalarissa).

Ali ei kiinnostanut muu kuin keppi.

Lahjattomat reenaa

Putki & A hiukan hassussa asennossa kuvassa kun
ohjelma ei antanut vääntää putkea riittävän mutkalle.

Eli me treenataan. Kovin. Alilla oli ainoana perjantaina treeneissä mukana kun Hipiltä niksahti varvas perjantain laidunriekkuloissa ja hyytävän tuulen takia en uskaltanut Millaa ottaa kun sillä menee selkä niin helposti jumiin. Ja ei muuten ollut yhtään Alin päivä. Lähtöön se jäi, renkaan hyppäsi, mutta sitten lähti huitelemaan omiaan. 6 kertaa palautin kantaen lähtöön ja kun perseily jatkui laitoin pannan kaulaan ja mentiin hetkeksi sivuun keräilemään siksi aikaa että toinen koirakko suoritti. Mietintä auttoi, päästiin ihan rataa tekemään.

Eka kerta meni räpeltäen läpi, mutta kun Alilla oli radan jälkeen kierrokset kohdillaan niin seuraavat sujui jo ihan kohtuu hyvin. Pahimmat pattikohdat meillä oli 13-14 putki puomi koska Ali tarvitsee vielä niin paljon tukea kepeillä etten pääse juurikaan irtoamaan eli minulla tuli todella kiire. Laitettiin puomin nousupäähän siiveke Alia ohjaamaan kun alkoi oikomaan kesken  nousua ylös. Toinen oli 16-17-18-19 koska en millään luottanut koiraan riittävästi vaan aina juoksin ihan pirun pitkälle putkien väliin enkä sieltä ylläri sitten enää ehtinyt ohjaamaan renkaalle. 

Olin kyllä loppujen lopuksi erittäin tyytyväinen Alin suoritukseen vaikka aluksi meinasi hermo mennä perseilyn kanssa. Täytyy nyt jatkossa kokeilla nostaa lelulla kierookset juuri ennen radalle menoa jos koiran kiinnostus pysyisi minussa.

 

Vieras halli, vieraat treenikaverit, pätevä kakara!

Lauantaina lähdettiin hetken mielijohteesta Hipin kanssa brassiyhdistyksen toko-/näyttelytreeneihin, henkisesti valmistauduin siihen että jätkä huutaa suoraa huutoa ja hyvällä tuurilla päästään tekemään jotain maahan, istu tmv. perusjuttuja, mutta kakarapa päätti yllättää! No okei joo, kyllähän se päätään aukoi jonkun verran, mutta heti kun alettiin tehdä niin tehtiin täysillä. Paikka oli täysin vieras, samoin treenikaverit (oli 2 ehanaa brassinarttua ja 2 isoa seropia) ja silti Hippi pysyi esimerkiksi paikallaan makuussa todella kovassa häiriössä (ohittavia koiria, toisten koirien kutsumista ja innostamista, muut koirat leikkivät ja minä sain jopa käydä keskustelemassa toisen ihmisen kanssa) ja jätkä nökötti kuin tatti kakassa. Käytiin myös muistelemassa miten pöydällä käyttäydytään koska myönnän etten ole sitä pentunäyttelyn jälkeen treenannut yhtään, mutta hyvin se sujui edelleen. Hallissa oli myös pitkään kaipaamani peili ja olin todella yllättänyt että Hippi piti kontaktia seuruussa vaikka itse nostin katseeni. Nyt alkaa tottelevaisuusosuus olemaan hanskassa pelastuskorien sopivuustestiin, vielä kun päästäisiin yli mörköilystä niin stressitaso laskisi huomattavasti.

Loppuun vielä rallittelupätkä tiistailta, Hippi haalarissa, Milla pinkissä takissa ja Alilla sini-musta pusero.

Joku unohti asentaa jarrut

 

15.2. tuli 7kk täyteen, korkeus nyt Millan kanssa aika samoissa.

Se tunne kun et pysy edes 7 kuukauden ikäisen pennun perässä agilityssa. Hipillä on ihan alusta saakka vauhtia riittänyt enemmän kuin tarpeeksi ja nyt kun ollaan noita helppoja lyhyitä ratoja alettu tekemään niin vauhti on vaan kiitynyt, viime perjantaina sain juosta ihan tosissani kun oli suora putki matkan varrella. Hienosti tuo kakara toimii kyllä, ihan uskomaton työnarkomaani. Tokoiltiin myös hiukan, otettiin perusasentoa ja pieniä seuruu pätkiä sekä harjoiteltiin paikkista, kaikkia sitä pelastuskoirien sopivuustestiä varten nyt yritetään hioa.

Millan kanssa tehtiin samaa rataa mitä Hipin, tosin otettiin erillisenä lisäksi keppejä ja keinuja. Ei taas ollut oikein Millan päivä, vauhtia ei tahtonut riittää ja se säpsyi ihan hölmöjä asioita kuten toisten koirien haukkumista, oven ääntä ym.

Alin rata (12 oli keinu, ei rengas, aivopieru piirtäessä) & Millan ja Hipin rata

Alin kanssa saatiin taas vääntää ihan huolella, kentälle oli joku viljellyt nameja eli Ali sai palkkaa kivasti taas vaihteeksi siitä nuuskimisesta mitä ollaan tässä yritetty karsia. Muuten jätkä toimi kyllä ihan mukavasti, 7-8 väliä hinkattiin koska Ali päätti että rata menee niin että 7 jälkeen tulee 9 hyppy, valmentajakaan ei oikein tiennyt mitä olisi tehty kun vaikka kuinka selvästi ohjasin niin silti Alin väkisin rynni hypylle. Saatiin me se kyllä loppujen lopuksi sitten suoritettua, mutta voi järkky sitä tahtojen taistoa.

Sunnuntain ratoksi opetin Hipin peruuttamaan, videolla on toinen harjoitusrupeama menossa, käskyn ajattelin huomenna yhdistää kun tajusi jutun jujun niin nopeasti.

Kissanhiekkatestailuja

Meillä on tähän mennessä parhaaksi käytössä osoittautunut mikrohiekka, mutta sisäinen hippini kiljuu joka kerta kun sitä joudun sekajätteastiaan kuskaamaan ja siksipä onkin ollut jo jonkun aikaa haussa mahdollisimman ekologinen vastine. Puupelletti olisi muuten oiva koska käytän sitä rotalla ja kanilla kuivikkeena, mutta Ninjan mielestä ne pelletit ovat mitä hauskimpia leluja joten niiden käyttö ollaan jätetty kun niitä pyöri ympäri kämppää. Lisäksi pellettejä on hankala siivota ja tuohon meidän wc-koppiin sopivaa puuceetä en ole löytänyt.

Uusimpana meillä on nyt kokeilussa Eco Bastis-pelletti, paakkuntuva, suomalaisesta puurouheesta valmistettu puristepelletti. Myönnän joutuneeni kenties mainonnan uhriksi, hiekka oli tarjouksessa (4,95e/7l) ja kun pussin kyljessä komeilee avainlippu ja teksti "100% maatuva" niin nappasin pussin kahta kertaa miettimättä. Ja ainakin näin kahden vuorokauden käytön jälkeen olen erittäin tyytyväinen ja kissoillekkin näyttää kelpaavan hyvin.

Kuten kuvasta näkyy niin meillä on kaksi wc-laatikkoa, toinen on liukuovellisessa kaapissa oleva, pois koirien ulottuvilta ja toinen kaapin päällä katollinen versio. Yläkerran lootassa on edelleen mikrohiekkaa ja alakerrassa Eco Bastista.

Brassirukkasia ja leipomista

Toinen täytekakku minkä olen elämäni aikana tehnyt, vaikkei mikään malliyksilö olekkaan niin maistui hyvälle. Kaakaopohja ja pätkismoussetäyte, resepti otettu Leipomuksia-blogista.

En tiedä mikä brasseihin on iskenyt, etenkin Ali on ollut aivan täysi vatipää viimeisen viikon. Haukkua ja pöhistä täytyy joka ikiselle asiala, valoisaan aikaan ohitukset vielä sujuvat, mutta heti kun alkaa hämärtämään niin rähinä alkaa. Hippi on riittävän putkiaivo että kun sille näyttää nannaa niin se ei näe eikä kuule enää mitään muuta, mutta aikuiset oikein yllyttävät toisiaan haukkumaan, siinä kohtaa kun ollaan jo koiraa ohittamassa niin sitä ei enää haukuta vaan Ali ja Milla paukuttavat vaan toisilleen. Nooh, ehkä se tästä, kokeillaan nyt naksua alkuun, hankalaa vaan kun yleensä aina koirat huomaa vastaantulija ennen minua.

Vasemmalta: Minni, Rexi, Hippi, Riiviö, Milla & Ali

Lauantai ilta ja sunnuntai vietettiinkin vähän isommalla sakilla kun tuli pari hoitokoiraa, seropit Minni ja Riiviö. Molemmat olleet ennenkin meillä hoidossa, Riiviö on Hipin mielestä ihan paras leikkikaveri ja Rexi taas on kovin mieltynyt Minniin. Aamulenkillä olin puhjeta ilosta kun tehtiin niin hieno ohitus! Kaikki kuusi koiraa mukana miulla ja vastaan tulee kurkku suorana huutava täysin vieras koira. Huomasin vastaantulijan ennen koiria joten ehdin kerätä hihnat rauhassa ja Minnin (purkaa toisinaan kiukkunsa muihin koiriin näpsimällä) toiselle puolelle ja loput viisi toiselle. Ja ihan hiljaa mentiin ohi!

Perjantaina käytiin Alin ja Hipin kanssa hallilla vähän treenailemassa, Ali päätti tällä kertaa olla ihan suhteellisen toimiva. Tuo 10-12 väli oli sellainen että en millään meinannut ehtiä ajoissa tai sitten unohdin selvästi kääntää, Ali turhautui pariin otteeseen ja urputti hiukan kun en toiminut. Lopuksi saatiin kuitenkin rata vietyä puhtaasti kerralla loppuun, tuli pitkästä aikaa ihan superhyvä fiilis Alin kanssa touhutessa. Mentiin vielä viereiselle kentälle hiukan keppejä ja keinua hiomaan, kepeillä alkaa nyt olla vauhtia (ja kierroksia) että saa olla tosi tarkkana että ottaa myös viimeisen välin. 

Hipin rata

Hipin kanssa tehtiin keinua ihan yhtenä esteenä (Hipin mielestä ihan superhyperkiva koska siitä saa paljon nannaa) ja hiukan irtoamisia pienen radan avulla. Lisäsin ekaa kertaa rimat siivekkeiden väliin, maassa kyllä leputtavat vielä, mutta hiukan oppii askeleitaan jo katsomaan. Tuo 1 otettiin takaakiertona niin siinä ei tosin rimaa ollut ollenkaan.

Vapaa viikonloppu

Olipas piiiiitkästä aikaa vapaa viikonloppuna, sai aivan rauhassa ulkoilla ja touhuilla ilman että piti kelloa tuijottaa. Saavutuksina tuli kämppä siivottua huolella, monta koneellista pyykkiä pestyä ja parhaillaan on sämpylätaikina turpoamassa. Bonuksen sain koirien pari projektia tehtyä, lauantaina tuli Millalla tehtyä takki ja sunnuntaina Hipillä fleecehaalari. Ja ulkoiltiin tietty paljon kun oli niin leudot ilmat -3-4 astetta ja perjantaina satoi vielä luntakin.

Perjantaina käytiin hallilla vähän rallattelemassa, Alilla oli tällä kertaa korvat hiukan paremmin päällä ja toimi ihan mukavasti, itse en vaan millään pysy perässä edelleenkään. Ja nyt alkaa kepit ja keinu olemaan sillä mallilla että voisi jopa kuvitella virallisiin ilmoittavan, oma kantti ei vaan kestä kun niitä perseilypäiviä Alilla edelleen on.

Hippi oli reipas oma itsensä, keinusta on muodotunut sille ehdoton lemppari kun sitä ollaan namiteltu niin paljon, se juoksee vauhdilla päähän ja vaikka itse ottaisin etäisyyttä se osaa jo hienosti odottamaan vapautuskäskyä.